5 myyttiä heijastimista

{image:text}
Heijastimet voivat pelastaa henkiä, ja niiden käytön puolesta on puhuttu Suomessa kymmeniä vuosia. Ifin teettämän tuoreen kyselytutkimuksen* mukaan juuri kukaan ei koe heijastinta turhaksi, mutta silti vain alle puolet suomalaisista käyttää pimeällä heijastinta. Heijastimiin liittyy useita vääriä uskomuksia.

 

Ifin vahingontorjuntapäällikkö Jari Pekka Koskela oikaisee yleisimmät jalankulkijoiden näkyvyyteen ja heijastimiin liittyvät myytit.

1. Heijastin ei kulu.

Totuus: Heijastin on kuluva tuote, ja monta vuotta vanha heijastin ei heijasta samalla tavalla kuin uusi. Heijastin hankautuu käytössä, ja vaatteiden peseminen kuluttaa vaatteissa olevia heijastavia kankaita. Heijastimen tehokkuuden voi kuitenkin testata helpolla konstilla: Ota puhelimella salaman kanssa kuva vaatteesta. Jos heijastavat kohdat eivät erotu selkeästi, heijastin ei enää toimi kunnolla.

2. Heijastinta ei tarvitse käyttää, kun katu on valaistu.

Totuus: Katuvalo ei muuta pimeää ympäristöä samanlaiseksi kuin se on päivänvalossa. Suurin osa onnettomuuksista tapahtuu juuri tiheästi asutuilla alueilla, joissa on katuvalot. Vastaantulevan liikenteen valojen lisäksi näkyvyyttä haittaavat esimerkiksi katu- ja mainosvalojen heijasteet, puiden ja pensaiden varjot sekä sade ja sumu. Katuvaloissa on aina katvealueita, minkä lisäksi märkä asfaltti imee oman auton valon. Sen vuoksi sadekelillä ja etenkin tihkusateessa jalankulkijan näkyvyys voi olla yhtä heikko kuin kuivalla kelillä pimeässä ilman katuvaloja.

3. Talvella lumi riittää valaisemaan jalankulkijan.

Totuus: Harhaluulo on samanlainen kuin katuvaloissa. Vaikka luminen maa saa ympäristön tuntumaan valoisammalta, se ei tee jalankulkijaa näkyväksi. Lähivalojen kanssa autoilija näkee jalankulkijan vasta 50 metrin etäisyydeltä, jos hänellä ei ole heijastinta. Heijastimen kanssa autoilija huomaa jalankulkijan jo noin 350 metrin päästä, eli jopa seitsemän kertaa paremmin.

4. Autoilija huomaa jalankulkijan paremmin, kun käyttää värikkäitä vaatteita.

Totuus: Kirkkaat värit näkyvät valoisassa paremmin, sillä ne erottuvat taustasta. Sen vuoksi esimerkiksi työmailla käytetään neonvärisiä työvaatteita. Väri itsessään ei vaikuta heijastavuuteen: heijastava pinta tehdään pienillä prismoilla, kiteillä, jotka täytyy lisätä erikseen. Siksi pimeällä värikkäistä vaatteista ei ole apua. Kaikki värit näkyvät aivan yhtä huonosti.

5. Heijastimet ovat rumia ja epäkäytännöllisiä.

 

Totuus: Nykyään heijastin voi olla osa tyyliä. Ifin tutkimuksen mukaan suomalaiset käyttävät edelleen yleisimmin riippuvaa heijastinta, mutta haluaisivat mieluiten käyttää vaatteita, joissa on valmiina kiinteä heijastin. Näillä voi taklata myös heijastimen unohtumisen, mikä on yleisin syy sen puuttumiseen. Perinteisten heijastimien lisäksi näkyvyyttä voi parantaa neulomalla heijastavasta langasta vaikkapa kaulahuivin tai hanskat. Kolme neljästä suomalaisesta olisikin kiinnostunut käyttämään heijastavasta langasta neulottuja asusteita. Heijastavalla spray-maalilla taas voi maalata esimerkiksi pyöräilykypäränsä heijastavaksi. Vaihtoehtoja on monia, ja vain mielikuvitus on rajana!

Faktaa: Ajokortittomat pelkäävät liukkautta, ajokortilliset jalankulkijan heikkoa näkyvyyttä

  • Ifin tuoreen tutkimuksen* mukaan joka toinen suomalainen on melko tai erittäin huolestunut näkyvyydestään pimeällä. Yli yhdeksän kymmenestä kokee heijastimen lisäävän merkittävästi jalankulkijan turvallisuutta.
  • Silti vain 42 prosenttia suomalaisista käyttää aina heijastinta pimeällä liikkuessaan. Kaikista vähiten heijastinta käyttävät nuoret miehet. Useampi pitää heijastinta koirallaan kuin itsellään.
  • Naiset ovat miehiä huolestuneempia näkyvyydestään pimeällä. Iän myötä huolestuneisuus kasvaa. Yli kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että jalankulkijoiden huomatuksi tuleminen on ensisijaisesti jalankulkijan omalla vastuulla.
  • Pääselitys sille, miksi heijastinta ei käytetä, on sen unohtuminen.
  • Ajokortittomien ja ajokortillisten suhtautuminen jalankulkijan turvallisuuteen eroaa toisistaan: ajokortittomien mukaan syys- ja talviaikana suurin riski on liukkaus, kun ajokortilliset nostavat jalankulkijan heikon näkyvyyden vaarallisimmaksi.


If etsii jatkuvasti uusia tapoja parantaa liikenneturvallisuutta: Haluamme muuttaa asenteita heijastimia kohtaan ja näyttää, että heijastimet eivät ole pakollinen paha – ne voivat olla osa harkittua tyyliä. Tänä syksynä Ifin heijastinkampanjan pääosassa on heijastava lanka, jonka avulla voi neuloa itsensä näkyvämmäksi. Muistathan käyttää heijastavan asusteen lisäksi aina heijastinta. Lue lisää osoitteesta www.if.fi/elamanlanka.

*Sähköiseen kyselytutkimukseen vastasi yhteensä 1008 yli 18-vuotiasta suomalaista. Ifin teettämän kyselyn toteutti YouGov Finland syyskuussa 2017. Lähtöotos muodostettiin suomalaisia edustavaksi iän, asuinalueen ja sukupuolen suhteen.

Lisätietoja:

Jari Pekka Koskela, If, vahingontorjuntapäällikkö, p. 010 514 1883, jari.pekka.koskela@if.fi
Outi Kärkkäinen, If, viestintäpäällikkö, p. 010 514 1962, outi.karkkainen@if.fi